Mulle elämässä yksi tärkeä asia jaksamiseen liittyvä tekijä on nähdä kiitollisuutta ympärilläni. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jättäisin huomioimatta kaikki muut tunteeni ja elämäni olisi päivästä toiseen positiivisten ajatusten ilmaan heittelyä ja hifistelyä. Se tarkoittaa enemmänkin omien tunteiden kohtaamista niin hyvässä kuin pahassa. Ymmärrystä siitä, että aivan jokaisella meihin istutetulla tunteella on tärkeä tehtävä.

❤️

Olen näiden vuosien aikaan saanut kokea, että meillä ihmisillä on lopulta monia teitä kiitollisuuteen.

❤️

Muistan kun isälleni vakavan sairastumisen johdosta sanoin, että olosuhteisiin ympärillämme me emme aina voi vaikuttaa ja on asioita mitä meidän täytyy vain hyväksyä, mutta ajatuksiimme voimme vaikuttaa.  Emme  aina kuule Jumalan vastaavan rukouksiimme vaikeuksien keskellä kun katsomme suoraan myrskynsilmään ja Jumalan vastaus ei ollut se mitä me siinä hetkellä toivoimme saavamme, mutta voimme nähdä Jumalan tekevän työtään kun kohdistamme katseemme pois myrskynsilmästä. Se tarkoittaa sitä, että laajennamme katsettamme ja alamme etsimään metsää puiden  sijasta ja pikkuhiljaa kiinnittämään huomiota  asioihin mitkä kaikesta kurjuudesta huolimatta on tässä hetkessä hyvin. 

Emme voi vaikuttaa aina vakavaan sairauteen tai vastoinkäymisiin mitä elämä eteemme asettaa, mutta voimme olla kiitollisia siitä kun saamme hoitoa tai tänään on kivuton päivä. Emme voineet vaikuttaa siihen, että rakas koirani sairastui ja joutui käymään ison leikkauksen läpi, mutta voimme nyt olla kiitollisia siitä, että saimme ajatuksen viedä hänet lääkäriin ajoissa ja hän sai jatkoaikaa leikkauksesta huolimatta. 

On heitä joilla kiitollisuus nousee spontaanisti esiin elämän eri tilanteissa. Itse kutsuisin heitä siunatuksi. Olen elämässäni kuitenkin kokenut  kovia ja haastavia vaiheita ja olen sen kautta joutunut opettelemaan olemaan kiitollinen siitä mikä tässä hetkessä juuri nyt on hyvin, kaikesta huolimatta. Sen kautta olen saanut myös opetella olemaan aidon kiitollinen siitä kun saan elää sitä aivan tavallista arkea ihan pienine iloineen ja suruineen. Moni meistä on tälläkin hetkellä syvässä mylläkässä juuri nyt ja voi tuntua, että elämällä ei ole mitään annettavaa mutta jos opettelet olemaan kiitollinen ne auringon säteet valaisevat kuitenkin kuin mustien ja harmaiden pilvien raoista asioita, joista voi olla kiitollinen.

❤️

Mä olen kiitollinen siitä, että vaikka viime aikoina ollut raskasta, mulla on lähelläni aivan mielettömiä ihmisiä. Heitä jotka ovat hymyileet, saaneet mut nauramaan, hyväksyneet ja kannustaneet ja pitäneet kädestä.

Heitä jotka ovat nähneet minussa hyvää silloinkin, kun en itse ole osannut nähdä. Kiitollinen olen aviomiehestäni jonka vahvuutta ja tapaa auttaa voin vain ihailla.

Olen kiitollinen myös työpaikastani ja siitä että siellä on ilmapiiri mihin on ollut helppo mennä ja olen saanut tulla nähdyksi. Kiitollinen olen myös siitä, että olen saanut nyt aikaa levolle. Se ei ehkä tapahtunut niin miten itse olisin toivonut, mutta  laittoi kuitenkin pysähtymään itseni äärelle.

Olen kiitollinen myös siitä, että elämä haastaa meitä kohtamaan myös pelkojamme. Aluksi tuntuu, ettei uskalla ja lopulta katsoo sen verran kuin uskaltaa ja pikku hiljaa pelot muuttuvat näkyväksi, hyväksyen ja rakastaen.

Kiitollinen olen äitini onnesta ja siitä, että vihdoin yksi ovi on sulkeutumassa ja toinen aukeamassa.  Kiitollinen olen sinusta, joka tarjosit apuasi juuri silloin kun minusta  alkoi tuntumaan, että miten tästä selviämme.

Tuntuu ihan siltä kuin joku suurempi olisi liikuttanut palapelin paloja ja ne pikkuhiljaa pala kerrallaan ne loksahtelevat paikoilleen.
 

Kiitos myös minä, että olet niin rohkea, että uskallat kyseenalaistaa ja joskus nostaa esiin myös epäkohtia niistä tunteista huolimatta. Kaikki tunteet sallien ja hyväksyen. Kiitos myös sinä, joka olet rohkaissut  kulkemaan omia polkuja omaan aikaan. 

 

❤️