Löysin kaappeja siivotessani kiitollisuuspäiväkirjan mitä kirjoitin koko vuoden ajan kun isäni sairasti vakavasti. Kirjoitukset päättyivät päivään jolloin laskimme isäni haudanlepoon. 

❤️

” Tunnen tänään surua. Surusta huolimatta olen levollinen vaikka tunnen pohjatonta ikävää....

 

Aurinko paistaa kauniisti. Nukuin kaikesta huolimatta yöni levollisesti.  Surukimppu on valtavan kaunis. Tänään ei tarvitse jaksaa kuin hetki kerrallaan. 

 

Pystyin jättämään isälle jäähyväiset, vaikka murruin. Se tunne kun kävelin kappeliin ja näin isäni arkun jää mieleeni ikuisesti. Tilaisuus oli kaunis, yhtä kaunis kuin isäkin oli. Tuntui kun hän olisi ollut lohduttamassa meitä. Läheiset ja ystävät olivat lohduttamassa meitä. Ne sanat, halaukset ja katseet ja kosketukset toivat lohtua.

 

Olen kiitollinen isäni rakkaudesta, uskosta, neuvoista ja herkkyydestä. Varjelen niitä kiitollisuudella elämäni loppuun asti”.....

❤️

Kun luin kirjaa mieleeni tuli päiviä ja muistoja. Muistin hetkiä milloin oli vaikea kirjoittaa mitään. Muistan myös sen, että joka kerta kun silti kirjoitin olotilani parani. Minulle tuon vuoden aikana kiitollisuudesta tuli tärkeä työkalu ohjatessani mieltäni negatiivisesta kierteestä kohti positiivista; kohti valoisampaa tapaa ajatella lohduttoman suruni keskellä, tuntea ja olla. Se oli joka kerta kuin rauhoittava lämmin tunne rintakehässä, kun sain edes hetkeksi harhautettua mieleni murheista. Se oli aina saatavilla, vaikkei suinkaan aina yhtä helposti. Mutta juuri silloin, kun elämä ja tunteet tuntuivat murjovan ja mistään ei vaan tuntunut tulevan mitään, juuri silloin kiitollisuus korjasi  ja auttoi näkemään elämän valoisan puolen.

 

Kiitollisuuden salaisuus on sen ajatuksia, ja sitä kautta tunteita, toimintaa ja jopa koko elämää, muuttavassa voimassa; Kiitollisuus voi katkaista negatiivisen kierteen, vähentää stressiä ja helpottaa jopa masennusoireita. Sillä se, mitä vahvistamme, se meissä vahvistuu. Se ei silti tarkoita sitä, että kiitollisuudella siirretään ikävää tunteet sivuun. 

 

Viime aikoina olen ollut kiitollinen aika monesta asiasta läheisistäni ja perheestäni, talven kauneudesta, auringosta ja terveydestä. Sekä pienestä koiranpennusta, joka on tuonut vilkkaalla  olemuksellaan meidän perheeseen valtavan määrän iloa. Kiitollinen olen myös siitä, että kaikki on mennyt hyvin. Kiitollinen olen myös siitä tunteesta mikä liittyy työhöni. Meillä on tiimi missä jokainen meistä saa kasvaa ja uskallusta tuoda esiin myös epäkohtia. Se kertoo myös turvallisuudesta  ja siitä, ettei tarvitse pelätä tulla hylätyksi . Kaikesta tästä epävarmasta maailman tilanteesta huolimatta, olen työssäni saanut kokea näiden kuukausien aikana onnistumisen tunteita ja olemme  saaneet elää suhteellisen normaalia elämää. Se herättää aika useinkin kiitollisuuden tunteita, että on se työpaikka mihin on hyvä mennä. Olemme saaneet myös pysyä terveenä ja olleet siitä kaikki kiitollisia.

Tänään olen kiitollinen  kun näen pitkästä aikaa ystävääni ja pääsemme viettämään yhdessä pienen hetken yhteistä aikaa. Kiitollinen olen myös siitä, että sain yhdistettyä muutamat asiat talouteen liittyen tällä viikolla ja se mahdollistaa sen, että saan nopeammin lyhennettyä lainojani. Sekä omasta saunasta, mikä on kotini sydän. Kiitollinen olen myös äidistäni ja kodistani ja aviomiehestäni ja siitä, että olen pystynyt harrastamaan liikuntaa oman jaksamiseni rajoissa.  

 

Kävin ostamassa maljakkoon kukkia ja ajattelin tänään maalata maalauksen loppuun minkä viime viikonloppuna aloitin. 

 

❤️