Ihmissuhteet ovat omassa elämässäni, yksi ehkä elämäni tärkeimmistä asioista. Perheeni, mieheni, ystäväni ja läheiseni ovat oman elämäni tukipilareita. Ihmisuhteet omassa elämässäni vahvistavat minua, pitävät toivoa yllä vaikeina aikoina ja ovat osa hyvää elämää. Suhteiden ylläpitoon tarvitaan omaa aktiivisuutta ja yhteydenottoa toisiin ihmisiin. Vaikka ystävyys yleensä itsessään on vastavuoroista." Ihmissuhteet eivät ole koskaan turhia. Vaikka et saisi niistä sitä mitä haluat, saat aina sen mitä tarvitset."

Olen tämän viikon pureskellut ajatuksissani ihmisuhteita, se oli tehtäväni haasteeseen liittyen. Itselläni läheisimmät ihmissuhteet ovat siskoni ja hänen perheensä, vanhempani ja mieheni. Samaan verkostoon lasken myös läheisimmät ystäväni ja osan sukulaisistani. Olen menettänyt myös osan tärkeistä ihmisuhteista, heidän kädenjälkensä näkyy mussa tänään siinä millainen olen. He elävät muistoissani ja asuvat sydämessäni ja ovat isovanhempani, sekä enoni. Nostan haasteeseen liittyen esiin kolme asiaa, mihin itse haluan asettaa tavoitteita ja muutoksia, ihmissuhteisiin liityen. 

Ensimmäinen on oma avioliittoni. Toimiva parisuhde, toista tukeva, hyvä kumppanuus on yksi iso voimavaran lähde. Arki useinkin on kiireistä ja elämästä parisuhteessa tulee helposti itsestään selvyys. Se on alue, mihin itse haluan kiinnittää jatkossa enemmän huomiota myös väsyttävän arjen keskellä. Koskettaa ja halia enemmän, nähdä, kuunnella ja tukea. Kertoa joka päivä, että toinen on tärkeä. Haluan oppia kiinnittämään enemmän huomiota toisen hyviin, kuin huonoihin puoliin. Kehua ja kannustaa jutella ja rakastaa. Haluan viettää aikaa mieheni kanssa enemmän, käydä yhdessä syömässä ja tehdä yhdessä asioita. Koska työmme puolesta tämä ei aina ole mahdollista. Haluan nähdä parisuhteeni kokonaisuutena, missä on kaksi erillaista ihmistä, kaksi jo täydellistä ihmistä. Jotka luovat vielä itseään suuremman kokonaisuuden. Kuitenkaan, toiselta mitään pois ottamatta!

Toinen tärkeä asia on perhe. Haluaisin viettää heidän kanssaan vielä enemmän aikaa. Tavata useammin siskoani ja hänen lapsiaan ja vanhempiani. Viikot ovat kiireisiä ja työ ottaa ison osan ajasta ja viikonloppuisinkaan ei aina tunnu olevan aikaa. Jatkossa sitä pyrin kuitenkin järjestämään. Heidän tukenaan haluan olla, aina tarvittaessa.

Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisempänä tulee ystävät. Itselläni on kymmenen läheistä ystävää, lapsuuden ystäväni kenet olen tuntenut hiekkalaatikolta asti. Sitten he, kenet olen tavannut työni tai koulun puolesta. Myös muutama serkuistani on tullut läheisiksi. Soittelen ystävieni kanssa usein, laittelen viestejä ja pyrin näkemään heitä tietyn väliajoin. Joskus nuorena kun pyörimme ravintoloissa, näimme ystävieni kanssa viikottain. Nyt kun elämä on rauhoittunut, ei ole itsestään selvää, että näemme niin useasti. Ystävät ovat mulle tärkeitä, osa jopa kuin sisaruksia. Siksi haluan nähdä heitä, järjestää hetkiä jolloin istumme iltaa ja hetkiä jolloin parannamme maailmaa muuten vain. Ystävyydessä annan arvoa, avoimuudelle, luottamukselle, empatiakyvylle ja toisen arvostamiselle. Ystävänä haluan kuunnella, tukea, nähdä ja olla läsnä. Itse uskon, että kaikki ihmiset tulevat elämäämme jostakin syystä, joko hetkeksi aikaa tai koko elämän pituisiksi matkakumppaneiksi <3