Se mitä olemme tänään on eletyn elämän tuotos. Elämän haasteena onkin usein nähdä, mikä asia rajoittaa omaa onnea, irtipäästämistä ja sitä omaa kasvua. Minkälaista elämä voisi olla silloin, jos uskaltaisi ja  voisi kyseenalaistaa, sanoa asiat  ääneen ja rakentaa uudelleen elämäänsä, ainakin niiltä osin, kun sen on tunnistanut tukehduttavaksi ja rajoittavaksi. 

Lopulta me näemme maailman omien valintojen kautta. Jos kiinnitän huomioni varjoihin, näen varjoja. Jos huomioni on valossa, näen valoa. Valinta on täysin minun. En usko että kumpikaan on toista oikeampi tai toista todellisempi. Minä itse voin vai luoda omaa todellisuutta. Koko ajan. Valinnat  vaikuttavat siihen, miten elämääni elän, koen tai näen. 

Olen viime viikolla ollut muutaman kerran tilanteessa missä näen aivan selvästi sen eletyn elämän ja sen pienen lapsen siinä aikuisen paikalla. Näen sivusta seuraajana siinä hetkessä kyvyttömyyden löytää omalle kokemukselle sanoja. Tilalle on tullut kuin huomaamatta se lapsi joka olisi tarvinnut sitä aikuista aikoinaan sanoittamaan omia tunteitaan, tai tarpeitaan  ja koska sitä ei ole ollut, ei osata tehdä sitä myöskään aikuisena oikealla tavalla. Olisi tehnyt mieli astua esiin ja sanoa, että voi miten  huomaankaan, että sinua nyt juuri harmittaa , mutta huomaatko että toimimalla näin miten toimit  purat tunteesi vääriin ihmisiin  ja teet vierellä oleville käytökselläsi pahan mielen. Toimit juuri niin miten ei pitäisi. Haluat huomiota ja ymmärrystä, mutta saat aivan jotain muuta. 

Sanoin ystävälleni eilen, miten itse olen ymmärtänyt näiden vuosien aikana, että elämä laittaa monesti polvilleen, alemmas kuin olisit koskaan voinut uskoa. Ikävä sanoa, mutta Sellaista elämä on. Tapahtuu asioita, jotka muuttavat elämäämme merkittävästi: joku sairastuu, kuolee tai kohtaamme trauman, joka musertaa. Silti niin kauan kun elämää on jäljellä voimme tehdä näitä valintoja. Pohtia miten asian sanon ja mitä voin ehkä jättää sanomatta? Miten katson, vai katsonko ehkä ohi? Uskallatko katsoa peiliin, istua alas ja kohdata omat tunteeni?

Aivan jokaisen elämän tarina jatkuu lapsissa ja/tai kaikissa niissä, joita olet koskettanut tai katsonut syvälle. Sinä olet lopulta sinun lapsesi peili ja olet ne ihmiset, joita olet jollakin tavalla elämäsi aikana koskettanut. Lopulta meistä jokainen voi pohtia millaista tarinaa minä haluan viedä eteenpäin. 
    🖤