Se olo, kun kaikkensa on antanut ja voimat on vedetty aivan loppuun. Sain kunnon taudin pääsiäisen kunniaksi ja maannut kirjaimellisesti sohvanpohjalla. Eilisen päivänkin nukuin ja illalla menin aikaisin sänkyyn ja jatkoin uniani aamuun. Tänäänkin on sellainen olo, kun päällä olisi vuosisadan krapula. Vanhempani tarjoutuivat ihanasti  auttamaan, mutta en suostunut ottamaan nyt apuja vastaan. Koska en tätä tautia halua kenellekään tartuttaa. Riittää, että itse tästä toivun.

Jotakin hyvää jos tästä hakee, sain ainakin levätä hyvällä omallatunnolla. Jälleen tartuin ajatukseen, että kerrankin saan vain olla ja ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Yritin välillä kyllä katsella elokuvia, mutta nukahdin aina kesken elokuvan. Ehkäpä tällä kaikella olikin tarkoitus saada keho lepäämään, että jaksaa taas. Aina ei voi paeta liikunnan ja tekemisen pariin, joskus kivat suunnitelmat saattaavat saada uuden suunnan ja onkin aika pysähtyä. Välillä on vain tultava itsensä kanssa toimeen tekemättä yhtään mitään. Ja nähtävä siinä hetkessä se positiivinen ajatus. Itse päätin vaihtaa lakanat, oli mukavampi sairastaa puhtaissa lakanoissa ja oli ihana, kun ystäväni muistivat piristävillä puheluilla. Tänään oli pakko yrittää jo venytellä, selkä on tosi kovilla kun ei ole päässyt liikkumaan. Ja yritän mennä hetkeksi jo saunanlauteille . Ajattelin palkita itseni tästä koetuksesta irtokarkeilla ja illalla hyvällä leffalla. Jos vaikka nyt jaksaisin katsoa leffankin loppuun asti. Täytyy ottaa ilo irti siitä mitä on tarjolla. Oikein ihanaa pääsiäistä kaikille! Nautitaan niistä pienestä hetkistä, mitä elämä tarjoaa! Minäkin nautin ja ajattelin vain olla!  ❤️