Jos kehosta voi sanoa että se on tunteista aivan jumissa niin viime viikolla oli yksi sellainen päivä. Heräsin jo aamulla siihen että tuntui kun koko sisin etsisi ulospääsyä jostakin tunteesta mitä en oikein itsekkään osannut oikein sanottaa sanoiksi. Yritin jälleen kerran peilata tunteita  lähinnä muiden kautta. Töissä ollessani tajusin että usein tällainen jumiutus päivä on liitoksissa terapian jälkeiseen viikoon ja myös siihen hormonien kiertoon. Terapia kuin vetää tietyn asian pintaan ja avaa kanavat tunteille. Jonka jälkeen alkaa se asioiden oma prosessointi. 

" Traumatisoituneilta ihmisiltä puuttuu usein tieto ja sanat, joiden avulla he voisivat antaa ymmärryksen kehon somaattisille aistimuksille. Terapian yhtenä tavoitteena on auttaa näitä ihmisiä ymmärtämään kehonsa reaktioita. Kehon reaktiot täytyy kuitenkin ensin tuntea ja tunnistaa kehossa. Sen jälkeen niille on annettava sanat, kuvattava niitä ja annettava merkitys nykyisessä elämässä. Toisinaan tulee myös mahdolliseksi selventää näiden kokemuksien suhde ja yhteys menneisyyden traumaattiseen kokemukseen. "

On todistettu että vaihdevuodet ja esivaihdevuosi oireet nostavat naisessa esiin tietynlaisia tunteita. Toiset kokevat masennusta, kuumia aaltoja, pelkoja ja mitä ihmeellisimpiä fiiliksiä. Toiset taas selviävät helpommalla. Uskon, että tietyt asiat stimuloivat tiettyjä tunteita pintaan helpommin. Ja taas ne tunteet mitkä ovat joskus jääneet vaille huomiota saavat paremman ponnahduslaudan kun esimerkiksi hormoonit ovat sekaisin. Näen että aivoillamme on suuri vaikutus tässä kaikessa. Jos ne vahingoittuvat, vahingoittuu myös se osa aivoista mikä käsittelee ihmisen tunteita. Terapian kautta sitten taas korjataan tätä aivojen tuhoutunutta osaa. Ja ohjelmoidaan sinne uusia uusia uskomuksia ja uusia käyttäytymismalleja

"Varhaiset vuorovaikutussuhteet ja kiintymyskäyttäytyminen vaikuttavat aivojen toimintaan. Toistuvat kokemukset varhaisessa vuorovaikutuksessa tulevat koodatuiksi implisiittiseen muistiin odotuksiksi ja malleiksi kiintymyssuhteista. Niillä on yhteys turvallisuuden tai turvattomuuden tunteisiin."

Juttelin eilen yhden ystäväni kanssa kenellä on taustalla todella syvät ja pahat traumat. Sellaista mitä hän on kokenut ei kenenkään pitäisi joutua elämässään kokemaan. Kysyin häneltä vaikuttaako traumat hänen elämässään edelleen? Johon hän vastasi että vaikuttaa. On tilanteita missä tunteet nousevat pintaan. Ja olotiloja mihin liittyy tietynlainen vaisuus ja pelko ja sitä on edelleen. Ne on jollain tapaa helpompi terapian läpikäytyä helpompi kestää. Ja sen jälkeen tietää miten niistä selvitään. Lisäsin, että tuntuu jopa hassulta että niinkin pienet asiat ovat minut traumatisoineet. Kun vertaan traumojani sinuun niin en voi edes sitä ymmärtää. Siinä hetkessä tajusin että muutama vuosi  sitten oli vielä hetkiä että en tuota lausetta ole osannut edes sanoa. Omat tunteet olivat niin pinnalla että itse ajattelin että pahempaa ei ole edes olemassa. Ehkä tapahtumien kautta kyllä, mutta tunnetasolla ei. Hetken päästä jo ajattelin, että no olenhan mä käynyt läpi tosiaan sen loppuunpalmisen. Tilan mistä kaikki eivät koskaan selviä ja luovuttavat taistelunsa. Että eihän omat traumat nyt niin pieniä ole olleet. Samoin kuin väkivalta. Ei sitäkään kenenkään pitäisi käydä läpi. Ja syvät haavat se jättää. Ehkä tämän kaiken läpikäyminen tuo sitä ymmärrystä enemmän. Ja jos jotakin positiivista tästä kaikesta. Se herätti mielenkiinnon opiskella jotakin mikä liittyy juuri tähän.

Tänään on ollut mahtava kesäpäivä. Aurinko on paistanut ja ilma on kuin kesällä. Kävin aamulla liikkumassa ja olen ottanut aurinkoa. Ja lueskellut kirjoja. Ihan täydellinen lomapäivä! ☀️ Vaikka huomenna onkin työpäivä (: