Olimme toissapäivänä häissä. Häät olivat pienet, vain todistajat, lapset ja hääpari. Vihkiminen tapahtui kauniissa kappelissa. Tuli ihan omat häät mieleen ja kyyneleet nousivat väkisin silmiin, kun pääsi osallistumaan toisten onneen. Pienissä häissä tämä tunne välittyy ehkä vielä enemmän, kuin isoissa häissä. Pappi sanoikin puheessaan, että te jotka olette päässeet tänne paikan päälle. Olette rakkaita ja tärkeitä ihmisiä hääparille. Sellainen olo olikin. Häiden jälkeen söimme hyvin hienossa ravintolassa, jonka jälkeen vietimme iltaa hääparin kotona. Yön vietimme hotellissa ja aamulla söimme hyvin hotellin aamiaispöydässä. Tämä kolme päivä tuntui lomalta. Vaikka tänään on vähän väsyttänytkin.

Loppuunpalamisen jälkeen huomasin, että väsyn helpommin. Oikeastaan, en tarvitse edes paljon alkoholia niin väsymys tuntuu seuraavana päivänä. Tosin ikäkin tuo omansa tähän kaikkeen, eikä jaksa enää juhlia niin miten nuorempana. Hieman jopa pelkää sitä krapulaa, minkä juhliminen voi tuoda tullessaan. Lehdessä olikin juuri, että alkoholi lisää ahdistuksen tunnetta. Ja se pitää kyllä kohdallani paikkansa. Siksi otankin nykyisin maltilla, mutta valvominen lisää väsymystä ja hetken aikaa saa odottaa, että taas akut latautuu täyteen. Eilen emme muuta tehneetkään kuin kävimme kävelyllä ja söimme hyvin ja laitoin saunan lämpenemään. Muuta ohjelmaa ei eiliseen mahtunutkaan. Yöllä näin painajaisia, vaikka nukuinkin hyvin. Tänäänkin sain taistella väsymystä vastaan, päivä meni silti hyvin. Tein vain sen mitä pitikin. Nykyisin osaan päästää irti. Sallin myös eri tavalla itselleni väsymyksen ja tunteet mitä käyn läpi. Tiedän, että niitä tulee herkemmin silloin kun väsyn, tiedän myös että elämä voi tuoda eteen tilanteita mikä nostaa esiin tunteet  pelot  ja ajatukset uudestaan. Ja kun näin tapahtuu, on aika pysähtyä. Kuulostella ja ihmetellä. Tunteet pitää käsitellä, niin iloissa kun vihan tunteissa. Masennuksen takana on vihan tunne, joka lopulta kääntyy itseä vastaan. Siksi pitää olla iloinen, että asiat nousevat esiin ja sisäinen pieni tyttö haluaa kertoa jotakin ja jonka ääntä ei saa jättää kuulematta.