Uuden vuoden kynnyksellä pysähdyn usein miettimään mennyttä. Sitä kautta kohdistan katsettani tulevaan. Asetan uudelle vuodelle pieniä ajatuksia ja tavoitteita. Ehkä jopa haasteita ja toiveitakin. Jopa niitä rukouksia ja pieniä huokauksia. Muistan miten viime vuoden alussa jopa hiukan kauhun sekaisin tuntein pohdin jo tulevaa syksyä. Ajatus siitä, että terapia loppui ja syksy rakentui paljon itselleni ja yksin ololle ei tuntunut kivalta. Silti kaikesta tulevasta huolimatta, päätin että selviän ja asennoidun tulevaan positiivisesti. Tulin siihen tulokseen, että lopulta omissa käsissäni on se kuinka paljon olen yksin. Vaikka mies oli pois kotoa, oli silti olemassa ystävät ja harrastukset. Ja se aika minkä olin yksin, saattoi olla myös aikaa mikä on minun aikaa ja minua varten olevaa aikaa. Listasin asioita mitä halusin tehdä yksin ollessani ja mistä elämässäni nautin. Niillä asioilla aloin rakentamaan tulevaa syksyä, mitkä olivat minun hetkiä. Se tuotti tulosta. Syksy ei tuntunut pitkältä. Se ei tuntunut yksinäiseltä. Se tuntui juuri siltä miltä sen pitikin tuntua. Minulta!
Uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia. Muutoksia jotka ovat isoja ja asettavat haasteensa parisuhteelleni. Edelleen tulen olemaan yksin päiviä ja viikkoja. Tänään se ei pelota. Tiedän, että selviän!
Tulevalle vuodelle asetan tavoitteita myös liikuntaan. Haluan jatkaa liikkumista ja edelleen tavoitteet ovat liikkua, mutta niin että en väsytä itseäni. Liikkumisen pitää olla mukavaa, mutta omissa voimavaroissa tapahtuvaa. Tänä vuonna voisin yrittää käydä kävelyllä enemmän. Salilla tulen käymään 3-4 kertaa viikossa jatkossakin. Se on sopiva määrä ja riittää itselleni. Viime vuonna vähensin reilusti herkkujen syömistä. En lopettanut kokonaan, mutta vähensin. Pääsin irti sokerista ja riippuvuudesta siihen. Samaa aion jatkaa tänäkin vuonna. Läsnäoloa ja rentoutumista aion harjoitella enemmän. Haluan ankkuroitua ja pysyä kiinni tässä hetkessä. En halua murehtia tulevaa vaan luottaa, että kenellekkään meille ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa. Ja luottaa siihen, että elämä lopulta kantaa. Haluan jatkossakin astua mukavuusalueen toiselle puolelle. Olen hakenut opiskelemaan ja elämä näyttää miten sen suhteen käy. Halu on olemassa ja unelma kehittyä ja tahto löytää jotakin uutta. Pala palalta se toivottavasti alkaa hahmottumaan. Ystävät, niiden kanssa haluan viettää aikaa edelleen. Viime vuonna vietimme paljon aikaa yhdessä. Näin myös tänäkin vuonna, jos se on minusta kiinni. Matkustelu, oih niin rakastan sitä! Tänäkin vuonna aion reissata! ❤️ Ja lupaan myös hemmotella itseäni. Kasvohoidot, hieronnat , kampaajat ja suklaa! Ja nyt se tärkein. Aion myös kertoa vielä useammin niille oman elämäni tärkeimmille että välitän ja rakastan! Vaikka sen monesti kerronkin. Se sana ei vaan koskaan kulu ja sitä ei voi sanoa liikaa. Ja haluan viettää tänä vuonna heidän kanssaan aikaa vielä enemmän. Niin ja muistaa kiittää taivaan Isää useammin siitä, kun elämä tuntuu siunatulta.
Haluan toivottaa teille kaikille ihanaa alkavaa vuotta. Nauttikaa elämän pienestä hetkistä ja voikaa hyvin!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.