Istuimme ystäväni kanssa eilen terassilla auringon paisteessa kun miehet treenasivat ja tekivät meille ruokaa. Juttelimme miten lopulta elämä menee nopeasti ja ennen kuin ehtii huomaamaankaan se on ohi. Totesimme, että se on surullista. Ja miten tärkeää olisi viettää heidän kanssaan aikaan ketkä tuovat sitä positiivista energiaa ja tehdä niitä to do asioita ja nauttia ja liikkua. Kaikki kun nyt tässä hetkessä on kuitenkin ihan hyvin. 

Huomasin, että illalla keskutelustamme tuli surullinenkin olo. Luin päivällä jutun surusta. Jossa kerrottiin, että suru tunteena asuu keuhkoissa ja oireilee ja tuntuu  paljon sillä alueella. Itse voin jollakin tapaa tämän väitteen allekirjoittaa ja jos mietin viime vuoden parin viikon sairaslomaa. Niin olin ennen tätä käsitellyt paljon surun tunnetta. Johon itse en ole ollut elämässäni aina yhteydessä. Olen padonnut sitä, koska se on tunne mitä on välillä ollut niin vaikea kohdata. 

Kirsi Salon kirjoitti blogissaan; ”  Kun sydämeni viimein reilu vuosi sitten 50 elinvuoden jälkeen avattiin, olen pystynyt kokemaan myös ihmisen synkimmät tunteet isosti. Siis ISOSTI. Kuten rakkauden, koen myös surun, ilon, myötätunnon, vihan ja kaikki tunteet niin, että kehollani on kestämistä. Kuolinvuoteellani voin hengähtää viimeisen kerran rauhassa ja ilolla, sillä minä ELIN.”

Jäin miettimään, että mahtavaa siinä sen joku muukin kertoo miltä itsestäni välillä tuntuu. Tunteet mitä ennen ei ole tuntenut tuntuu isosti. Jopa niin, että ne välillä vyöryvät yli. Myös hyvissä tunteissa. Kun jäin lomalle tuntui parin päivän ajan, että ilo olisi virrannut suonissani. Sellainen sanoinkuvaamattoman kiitollinen olo siitä, että selvisin tästä kaudesta vaikka paljon oli haasteita ja olin välillä siellä epämukavuusalueella. Ja opinnotkin ovat nyt yli puolenvälin. Siitä parin päästä tunsin väsymystä ja huomasin, että kaipaan sitä omaa tilaa palautua ja lähdin yksin liikkumaan ja hengittämään. Olen omassa työssäni niin vuorovaikutuksessa toisiin ihan koko ajan. Joka hetki joku vaatii jotakin ja joku tarvitsee minua. Lomalla menee hetki siihen, että totun olemaan tarpeeton. Lomalla tarvitsen  aikaa olla myös yksin. Ajatuskin siitä, että joutuisin viettämään lomalla aikaa koko ajan isossa porukassa ei houkuta. Tarvitsen omaa tilaa ja omaa aikaa, että palaudun ja jaksan taas. ❤️

” Aikaa ja aurinkoo, anna mulle taikaa ja nautintoo. Nää valonsäteet silmissä, saa näkee maailman väreissä. Anna mulle aikaa ja aurinkoo. Anna mulle taikaa ja nautintoo. 

.. en uskonut, totta se on ja tää on just sitä mitä toivon..”

FE2CE9D8-2074-4397-B818-BE319983803F.jpg