Suljen silmäni, hengitän ! Ajatuksissani seison ison talon pihamaalla. Talo on rakennettu ison kallion päälle, josta on hyvät näkymät joka puolelle. Talossa on monta ikkunaa kummallekin puolelle taloa ja kummallekin puolelle kallioa. Kun katson ikkunasta ulos, näen toisella puolella taloa rauhallisen kauniin maiseman. Järvi, vihreä nurmikko, koivuja ja kauniita kukkia. Kun kuljen läpi talon ja katson ulos ikkunoista, toisella puolella taloa on iso valtatie. Autot pitävät kovaa meteliä, liikenteen hälinä ja harmaa maisema on kaikkea muuta kuin rauhallinen. Seison kummalla puolella taloa vain, katson maisemaa ikkunoiden kautta. Itsestäni on kiinni, miten annan tuon maiseman itseeni vaikuttaa. Kummatkin näkemykset ovat totta, mutta vain osittain. Lopulta kaikki riippuu siitä, mistä ovesta tulin sisään ja kummalta puolelta katselen ulos. Lopulta tämä tilanne tapahtuu elämässämme usein. Usein näemme vain ongelman ja pelon toisen puolen, koska emme pysty näkemään kokonaisuutta. Minusta on kiinni, miten asian ajattelen. Asioita voi aina katsoa toisesta näkökulmasta. Kun elämässäni on vaikeita hetkiä, voin aina valita talon rauhallisen ja valoisan puolen. Voin ajatella olevani tuon talon sisällä, katsellen asioita talon ikkunoiden lävitse. Voin etsiä positiivisia ajatuksia ja nähdä asiat talon eri kulmista. 

Tätä harjoitusta olen tehnyt monet kerrat työpäivienkin aikana. Tarvitsen hetkiä jolloin keskityn vain itseeni ja hengittämiseen. Tiedän edelleen, että mieli ja keho ovat kokonaisuus ja miten helppo on unohtaa itsensä ja lähteä mukaan oravanpyörään. Työkaverini kysyi minulta eilen, että miten voit olla niin rauhallinen, vaikka ympärilläsi kuohuu. Teki mieli sanoa, voi tietäisitpä millainen olin ennen. Nykyisinkin olen vain ihminen, kenen elämään kuuluu tunteet ja pelot edelleen. Olen vain hyväksynyt ne ja ottanut niihin etäisyyttä, kuljen käsi kädessä tunteideni kanssa. Katselen niitä tuon talon suurien ikkunoiden lävitse ja valitsen suunnan, mistä kulmasta asioita katson. Hyväksyn ne ja kuljen niiden lävitse, mutta en lähde niiden matkaan.