Täällä sitä ollaan palmun alla. Viimeiset päivät lomasta tosin alkavat olla ihan pian käsillä. Voitte vain uskoa kuinka olen nauttinut. Loma tuntuu kestäneen mukavan kauan, oikeastaan juuri sopivasti, että on ihan kiva lähteä jopa kotiin täältä lämpimästä.  Nyt kun emme ole tehneet täällä  oikein mitään ihmeellistä, nauttineet vain kiireettömyydestä ja auringosta, ajantajukin tuntuu kadonneen ja täällä vietetty aika tuntuu sekin hyvällä tavalla pitkältä. Aikaero Suomeen nähden kun täällä on kaksi tuntia. Jostain syystä en Suomessa osaa päästää kaikesta irti samalla tavalla kuin täällä. Tuntuu, että se on ollut jotenkin vielä hiukan vaikeampaa loppuunpalmisen jälkeen. Ennen sitä, tuskin osasin nimetä edes omaa olotilaani stressiksi. Kuvittelin vain tiettyjen asioiden olevan osa itseäni. Täälläkin tosin itselläni on tietyt samat rutiinit kuin Suomessa. Yritän syödä terveellisesti, käyn salilla liikkumassa. Ja siihen päälle kävelen. Uusissa maisemissa kävelykin saa eri mittasuhteet. Maisemat ovat niin kauniita, että läsnäolo hetkessä tapahtuu kuin itsestään. Olen ihmisenäkin jo sellainen, että en osaa pysyä paikoillani. Vaikka toisaalta joskus ahdistun jatkuvasta  muutoksesta. Ehkä kuitenkin vasta juuri loppuunpalamisen jälkeen, ensimmäistä kertaa elämässäni tuntuu että olen jollain tapaa kuitenkin rauhoittunut. Vaikka edelleen harva paikka tuntuu kodilta. Olen silti kaiken jälkeen löytänyt itseni. Tiedän kuka olen. Minkä suunnan elämälläni haluan pitää ja ketä ihmisiä haluan ja valitsen ympärilleni. En ole enää hukassa itseni kanssa. Vaan kaiken tunnemylläkänkin keskellä minulla on hyvä olla. 

Rakastan Suomalaisuutta ja Suomea. Samaan aikaan tuntuu, että osa sydämestäni kuuluu jonnekkin muualle. Pimeä kausi ja talvi syövät omia voimavarojani. En nauti kylmästä, enkä lumesta. Edelleen haaveilen että jonakin päivänä meillä olisi toinen koti, mikä olisi pois Suomesta. Minne voisi mennä koska vaan ja melkein aina paistaisi aurinko ja olisi lämmintä. Nukunkin täällä paremmin. Ilmasto ei ole kuiva ja hengittäminenkin on helpompaa. Olen paljon pirteämpi ja keho on rentoutuneempi. Ihaninta täällä on rauhalliset aamut ja aurinko ja hotellin valmis aamiainen. Samoin ne juoksulenkit hiekkarannalla. Kun koko kaupunki on vielä ihan hiljainen. Täällä on kaikki hyvin. Nyt nautitaan kuitenkin vielä näistä muutamasta päivästä. Ladataan akkuja ja kerätään säteitä talteen. Ihanaa tätä vuotta kaikille! 💕